.jpg)
hei onko totta vai jonkun keksimää
et päättyä se voi ja arvet siitä jää
onko se sitä että tahdon sinun olevan vain mun
ja jos luovun sinusta niin silloinko epäonnistun
pelkääkö rakkaus jotain salaa kadehtii
omistaa toisen pitää kynsin hampain kii
on sanottu että se kestää mitä vaan
mut miksi luopuu itsestään ja rajoistaan
onko se sitä että osa minusta on aina sun
ja vaikka lähtisin pois niin silti vielä sinuun takerrun
.jpg) |
| En tiedä odotinko sitä vähiten silloin vai tupsahtiko hän mun elämääni kun sitä en edes uskaltanut toivoa. Oon onnellinen ja hämmentynyt yhtä aikaa. Se pari kertaa mitä ollaan nähty on ollut kuin olisin avanut jonkun uuden oven elämässäni. Sanatonta, mutta jotain niin ihanaa. Jenni Vartiaisen- Eden ja Kasmir-Iholla kappaleitten sanat on koskettanu minua monella tapaa ja jotenkin kuvaavat äärettömän hyvin tätä minun matkaani tuntemattomalla maalla. Pelottaa. Pelkään sitä pettymystä. Pelkään rakastumista, Pelkään että tää on helpompaa hänelle kun minulle. En haluu epävakautta elämääni juuri kun sen olen saanut tasapainoon hyvin. |
Minulle sanotaan usein, että ajattelen liikaa.
Mietin silloin, että entä jos en olisi miettimytkään?
Nyt tiedän vastauksen en uskalla toimia tunteilla, koska olen satuttanut niin monesti itseniä sen takia, joten haluan toimia järjellä. Se on eriasia pystynkö siihen sitten.
Rukoilu on ollut nyt taas vahvassa kiitollisuudesta ja siitä rakkaudesta mitä Isä mulle lähettää.
XOXO
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti