Tiedätkö sen tunteen

Olen aina ajattellut, että kesä on minun aikani, eikä mikään muu. Joka päivä tällä viikolla olen katsellut ulos olohuoneemme ikkunasta ja ihaillut noita vaahteran lehtiä ja löytänyt niille vasta tänä lauantai aamuna tarkoituksen.
 Keskiviikko iltana itkin itseni uneen sekaisin kaikista tunteistani ja häpesin niitä, mutta miks?
Häpesin koska en haluttu myöntää, että olen ihminen jolla on hiano sielu vain mitätön ja osaamaton. Kuuntelin Kasmiria ja päätin, että tänä syksynä en aio masentua, vaan hymyilen keskellä pimeyttä, koska välillä kun valoa ei löydy pitää se itse sytyttää päälle.

Rakastan hämmennystä ja kaikkea missä on paljon syvempi merkitys kuin koskaa oisi osannut kuvitella.

Katson vain elämää ja itken. Luen fsog ja mykistyn.

Noh fazeri nyt vain aina pelastaa päivän..Could I say feeling blue.. "Näitä suomalaisia puolia"

Aloita päiväs hymyilemällä peilille ja kertomalla itsellesi olet sen arvoinen.

Ajaton puhuminen tuo mieleen hämmennystä ja sielun, jonka kauneus on lähes runnollista. Tällä kertaa en pyydä anteeksi outoja puheitani vaan kiitän teitä.